Yksi rakkaimmista harrastuksista on lavatansseissa käyminen. En muista tarkkaa ajankohtaa milloin aloitin lavoilla käymisen, mutta jo lapsena kuljin vanhempieni mukana ja teini-iässä aloin käydä omaehtoisesti. Samanikäisiä kavereita ei juuri ollut tähän harrastukseen, joten totuin siihen että menin tansseihin yksin. Alle olen kerännyt sekä viitteellistä tietoa lavatansseista, sekä lisännyt omia mielipiteitä tämän päivän lavatanssikulttuurista. Kerron koko aiheen pätkissä, muutoin tekstistä tulee niin järkyttävän pitkä lukea ja ehdin muutoinkin tehdä tämän tälläisessä pätkä versiossa.
Lavatanssietiketti Lavatanssiksi kutsutaan tanssilavoilla ja -paikoissa tapahtuvaa tanssimista ja niissä erityisesti pareittain harrastettavia tanssityylejä. Suomessa yleisimpiä lavatansseja ovat foxi, tango, valsi ja humppa. Lisäksi lavatansseissa soitetaan yleensä kerran pari vanhempia perinteisiä tanssilajeja, eli: jenkka, polkka ja masurkka. Nykyisin lavoilla tanssiohjelmistoon kuuluvat myös jive, fusku ja bugg. Näiden lisäksi lavoilla tanssitaan myös “lattareita” kuten samba, rumba ja cha-cha. Lavatansseissa ei ole kirjoitettuja sääntöjä siitä, mitä tanssilajia mihinkin kappaleeseen tanssitaan. Tästä syystä onkin tyypillistä, että eri parit tanssivat samaan aikaan eri lajeja ja tanssipari voi jopa vaihtaa tanssittavaa tanssia kesken kappaleen. Esimerkiksi foksia ja fuskua tanssitaan tyypillisesti samaan aikaan, mahdollisesti joku saattaa tanssia jiveä, boogie woogieta tai lindy hoppiakin samaan aikaan. Monista tansseista onkin sekä vartalokontakti- että kädenaliversio, joissa usein askelten rytmitys pysyy samana. Tällaisia pareja ovat esimerkiksi foksi ja fusku, ja polkka ja swingpolkka. Suomalaisilla tanssilavoilla vallitsevat kirjoittamattomat mutta suhteellisen tiukat säännöt. Eri tanssipaikoille syntyy kuitenkin omiakin käytänteitään, joihin pääsee sisälle helpoiten käymällä itse paikalla muutaman kerran.
Omat tanssilajisuosikkini ovat: cha-cha, boogie woogie, bugg ja salsa. Kun päätät aloittaa lavatanssit ilman omaa paria, olisi hyvä että kävisit kurssittamassa itsesi vaikka muutamalla perusaskeleella ennen kuin säntäät lavalle. Eräs tanssituttavani sanoi: "Luojan kiitos vaihtoaskeleelle, ilman sitä tanssiharrastukseni ei olisi alkanut." Kokemuksesta voi tulla hyvinkin negatiivinen jos et osaa ainuttakaan askelta. Toki voit käydä ensin katselemassa ja kuuntelemassa ja aistimassa tanssilavatunnelmaa. Minulla on ollut siinä mielessä huikea etu, että minun ei ole tarvinnut käydä ainuttakaan tanssikurssia. Syy tähän on, että aloitin kansantanssin 5-vuotiaana ja siitä jäänyt rytmitaju sekä nopea oppiminen edesauttaa sen, että omaksun tanssin kuin tanssin melko nopeasti. Swingpolka-tunnilla sekä uusella muotitanssi West Coast Swing-tunnilla käväsin ja opin perusaskeleet tunnissa. Loput sitten olen oppinut itse lavoilla. Innostun suorastaan jos vastaan tulee sellainen viejä, jolla on varastossa kuvioita joita en ole aiemmin mennyt.
Minulle on käynyt monesti niin, että 5 tunnin tanssi-illan jälkeen jalkojen lisäksi myös poskipäät on kipeät koko illan hymyilystä.
